Proteiinit

Tällä sivulla opit perustietoa proteiineista ja niiden vaikutuksista terveyteemme. Alla on listattuna sivun aiheet, joita klikkaamalla pääset helposti liikkumaan sinua kiinnostavaan kohtaan.

  1. Mitä proteiinit ovat?
  2. Mihin proteiineja tarvitaan?
  3. Paljonko proteiinia tarvitaan?
  4. Haitalliset viljaproteiinit eli gluteeni

Mitä proteiinit ovat?

Proteiinit ovat pitkäketjuisia molekyylejä, jotka koostuvat aminohappoketjuista. Kehossamme eri aminohappoja esiintyy 20, joista noin puolet ovat sellaisia, joita meidän on saatava ravinnosta. Loput kehomme pystyy tuottamaan itse.

Aminohapot, joita kehomme tarvitsee ravinnosta:
  • lysiini, valiini, treoniini, leusiini, isoleusiini, tryptofaani, fenyylialaniini, metioniini, histidiini ja arginiini

Pystyäkseen käyttämään tehokkaasti aminohappoja rakennusaineinaan elimistömme tavitsee näitä kaikkia aminohappoja samanaikaisesti. Hyvälaatuisen proteiinin vaatimus on, että se sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Näitä hyvälaatuisia proteiineja löytyy esimerkiksi lihasta, kalasta, kanasta, kananmunista, soijapavuista ja maitotuotteista.

Ruoansulatuskanavan terveys on ensisijaisen tärkeää, jotta se kykenee hajoittamaan kaiken proteiinin suolistossa. Tällöin rakennusaineet ovat käytettävissä turvallisesti. Mikäli tämä kyky on heikentynyt suoliston sairauksien tai tulehdusten myötä, pääsee suoliston limakalvon läpi haitallisia pilkkoutumattomia proteiineja. Tästä ilmiöstä käytetään myös nimitystä vuotava suoli -oireyhtymä. Yleisimmin häiriöitä suoliston terveydelle aiheuttavat lääkkeet, erityisesti antibiootit, ruoan lisäaineet, hyvien bakteerien puute, sokeri, alkoholi ja käsitelty ravinto.

Mihin proteiineja tarvitaan?

Proteiineja esiintyy kaikissa elimistön soluissa. Ne ovat tärkeitä elimistön ja sen solujen rakennusaineita ja osallistuvat sen lisäksi lukuisiin kehon toimintoihin. Proteiinit mm. lisäävät  glukagoni- ja kasvuhormonien erittymistä sekä stimuloivat lihaskasvua. Alla on listattu muutamia esimerkkejä proteiinien tehtävistä elimistössämme.

Esimerkkejä proteiinien tehtävistä elimistössä:

  • soluille tärkeiden aineiden sitominen, esim. ferritiini
  • aineiden kuljettaminen elimistössä, esim. hemoglobiini
  • mikrobien ja niiden erittämien myrkkyjen torjuminen
  • solujen ja kudosten tukirakenteena toimiminen, esim. kollageeni ja elastiini
  • solujen ja kudosten kemiallisten reaktioiden nopeuttaminen

Paljonko proteiinia tarvitaan?

Lääkäri Sofie Hexeberg mainitsee kirjassaan  RUOALLA TERVEKSI proteiinien tarpeeksi noin 0,5-1,5 g painokiloa kohden. Hänen mukaansa kyseessä on yksilöllinen asia ja tarvittava määrä riippuu lihasmassan määrästä ja liikunta-aktiivisuudesta. Heikkilä suosittelee kirjassaan HYVÄN OLON KEITTOKIRJA  liikunnallisesti aktiiviselle henkilölle jopa 2 g proteiinia per painokilo. Kyseisten lukemien ylittäminen ei pääsääntöisesti ole kannattavaa, sillä hänen mukaan liika proteiini on haitallista ja rasittaa elimistöämme. Hän mainitsee myös, ettei kehomme pysty varastoimaan ylimääräistä proteiinia, vaan muuttaa sen sokeriksi. Vanha sanonta kohtuus kaikessa lienee pätevä tähänkin asiaan.

Haitalliset viljaproteiinit eli gluteeni

Viljojen proteiinit, yhteisnimitykseltään gluteeni, aiheuttavat ihmisille moninaisia ongelmia. Gluteeni aiheuttaa suolistossa limakalvon vaurioita ja ärsytystä myös muualla elimistössä. Viljojen proteiinit muistuttavat elimistömme omia proteiineja ja näin ollen immuunijärjestelmämme voi sekaantua ja synnyttää autoimmuunireaktion elimistön omia kudoksia vastaan. Näitä reaktioita sisältävät autoimmuunisairaudet, kuten MS, reuma, tyypin 1 diabetes ja psoriasis, ovat yleistyneet väestön keskuudessa.

Yleisesti viljaproteiinien on ajateltu olevan vain keliakiaa sairastavien ongelma. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkijat ovat kuitenkin huomanneet viljaproteiinien aiheuttavan ongelmia ja sairauksia myös henkilöille, joilla ei keliakiaa ole. Ongelma on paljon luultua laajempi. Yli 150 sairautta ja  oiretta on yhdistetty herkkyyteen gluteenille ja muille viljojen proteiineille.

Esimerkkejä gluteeniin liittyvistä sairauksista tai oireista:

  • Aids
  • Aivojen oireita, kuten epilepsia, päänsärky, näköhäiriöt jne.
  • Anoreksia
  • Atooppiset allergiat, kuten astma, allerginen nuha, krooninen nokkosihottuma jne.
  • Autoimmuunitaudit, kuten diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta, tulehduksellinen suolistohäiriö, pälvikaljuus, keliakia, lisäkilpirauhasen vajaatoiminta jne.
  • Dementia (myös ennenaikainen)
  • Haimasairaudet
  • Gynekologiset häiriöt, kuten kuukautisten puuttuminen, viivästynyt puberteetti, aikaistuneet vaihdevuodet jne.
  • Hormonaaliset poikkeamat
  • Ihotaudit
  • Impotenssi
  • Kivennäisaineiden puutostilat
  • Koliitti
  • Laktoosi-intoleranssi
  • Luusairaudet, kuten osteoporoosi, kasvukivut lapsilla jne.
  • Lyhytkasvuisuus
  • Mentaaliset häiriöt, kuten keskittymisvaikeudet, hajamielisyys, ADHD, ADD,  skitsofrenia, autismi jne.
  • Nivelreuma ja niveltulehdukset
  • Närästys
  • Pahalaatuiset kasvaimet
  • Psykiatriset oireet, kuten masennus ja ahdistuneisuus
  • Ripuli
  • Ruokaherkkyydet
  • Suolistovaivat, kuten vatsakivut, ärtyneen suolen oireyhtymä, turvotus, ilmavaivat, mahahaavat jne.
  • Synnytyshäiriöt, kuten toistuvat keskenmenot, hedelmättömyys, lapsettomuus jne.
  • Syövät
  • Vitamiinipuutokset
  • Krooninen väsymys

Täydellisen listan gluteeniin yhdistetyistä sairauksista ja oireista löydät  James Bralyn ja Ron Hogganin kirjoittamasta VAARALLISET VILJAT -kirjasta.

Tunnistitko itselläsi jotain yllä mainituista sairauksista tai oireista? Mikäli vastasit kyllä, niin voit äärimmäisen helposti kokeilla, että voisiko oireidesi aiheuttaja olla viljojen proteiinit. Esimerkiksi jo kahden viikon viljattomuudella voit nähdä helpottavatko oireet.

Vaikka keliakia on tunnetuin gluteeniherkkyyden muoto, on se vain yksi osa sitä. Ei-keliaakinen gluteeniherkkyys ja gluteenin aiheuttamat immuunirektiot ovat huomattavasti yleisimpiä kuin keliakia, vaikka niitä diagnosoidaan ja etsitään keliakiaa harvemmin. Tämän seurauksena valtava määrä ihmisiä on kroonisesti sairaita ja etsivät toivottomana apua oireisiinsa kiertäen lääkäriltä toiselle ilman helpotusta.

Hyvänä esimerkkinä gluteenille herkistymisestä ovat jatkuvasti uusiutuva keskikorvantulehdus vauvaikäisillä ja lapsilla. Tavallisimmin oireiden lievitykseksi määrätään antibiootteja, mutta oireiden perussyytä eli gluteeniherkkyyttä ei tutkita.

Miksi sitten gluteeniherkkyys on niin tuntematon asia ihmisille? Kysymykseen voisi antaa todella laajan vastauksen järjestelmällisestä aivopesusta aina lääke- ja ravitsemustieteen korruptioneisuuteen saakka. James Braly ja Ron Hoggan tiivistävät vastauksen kirjassaan  osuvasti: “Ravitsemuksellisia suosituksia ohjailevat yleiset uskomukset ja poliittisesti motivoitunut eduntavoittelu eivätkä suinkaan tutkijat ja tiedemaailma”.

Ihmiset altistuvat gluteenille jo hyvin varhaisessa iässä, kun pienokaisille syötetään viljoja sisältäviä ruokia. Gluteenin aiheuttamia oireita pidetään tavallisesti ns. normaaleina lastentauteina, kuten nuha, koliikki tai ripuli. Jatkuvan gluteenialtistuksen seurauksena lapsille kehittyy niin kutsuttu toleranssi eli he sopeutuvat gluteenin aiheuttamaan jatkuvaan rasitukseen. Tämän seurauksena gluteeniherkille henkilöille kehittyy joukko terveydellisiä ongelmia, joille ei tunnu löytyvän aiheuttajaa. Toisille nämä ongelmat tarkoittavat pienikokoisuutta, vuoteen kastelua, unihäiriöitä, päänsärkyä ja jatkuvaa väsymystä. Toisille kehittyy autoimmuunisairaus tai useampi, kuten kilpirauhastulehdus, diabetes, astma tai krooninen maksasairaus. Hoitamattomina gluteenille herkistyneet kuluttavat loppuun immuunijärjestelmänsä, avaten näin tien lukuisille eri sairauksille.

Tämä terveydellinen häiriötila on hyvin helppo hoitaa kuntoon lähestulkoon missä elämänvaiheessa tahansa. Ainoa mitä tarvitaan, on viljojen karsiminen ruokavaliosta. Jopa pitkälle kehittynyttä syöpää ja aidsia sairastaneita on saatu parannettua gluteenittomalla ruokavaliolla.

Jäitkö kaipaamaan jotain tietoa? Palautetta voit antaa ota yhteyttä -sivulla tai laittamalla postia osoitteeseen info@hyvanolonruokaa.fi.

Teksti sisältää affiliate-linkkejä, joten tienaan pienen palkkion, mikäli päätät tilata tuotteita linkkien kautta. Linkin käyttäminen ei kuitenkaan velvoita sinua mihinkään, eikä myöskään maksa sinulle mitään ylimääräistä.

LÄHTEET:

Heikkilä, Antti: RAVINTO & TERVEYS. Helsinki: Rasalas-Kustannus. 2006, s. 110-116, 185-190.

Hexeberg, Sofie: RUOALLA TERVEEKSI – uusi elämä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Tammi. 2010, s. 25-30.

Braly, James & Hoggan, Ron: VAARALLISET VILJAT, Helsinki: Rasalas-Kustannus. 2002, s. 9-10, 27-36, 221-234.

http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/valkuaisaineiden_tehtavia/2/